Työnantaja muisti kaikkia työntekijöitään hyvästä kvartaalituloksesta 200 euron suuruisilla lahjakorteilla. Verotuksessa lahja muuttui työnantajan yllätykseksi palkkaan rinnastettavaksi veronalaiseksi tuloksi ja koitui ajateltua kalliimmaksi investoinniksi.
“Helposti voisi ajatella, että lahjakortti, josta ei voi saada rahaa takaisin, ei olisi veronalaista tuloa. Verotuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että se on palkkaa”, sanoo Keskuskauppakamarin verojohtaja Ann-Mari Kemell.
Luontoisetujen, lahjojen ja bonuksien veronalaisuus ei aina näyttäydy työnantajalle selkeänä, vaikka käytäntö niiden takana on melko yksiselitteinen. “Työnantaja voi muistaa työntekijää tavanomaisena merkkipäivänä, kuten 50- tai 60-vuotispäivänä, kohtuullisella lahjalla”, kertoo Kemell. Kohtuullisena pidetään tässä yhteydessä noin yhden kahden viikon bruttopalkkaa vastaavaa lahjaa. “Lisäksi vähäiset muut lahjat ovat verovapaita”, Kemell lisää.
Esimerkiksi herkkukoria tai leffalippuja voidaan pitää vähäisinä lahjoja. “Nyrkkisääntönä on 100 euron arvoinen lahja. Sitä vähäisemmät lahjat voidaan antaa ilman verottajan puuttumista asiaan”, Kemell sanoo.
Työntekijän valitsema lahja rinnastetaan palkkaan
On tärkeää muistaa, että työnantajan on tehtävä päätös lahjan sisällöstä ja lahjan arvon on oltava kohtuullinen. “Lahjan vapaa valitseminen on johtanut oikeuskäytännössä siihen, että lahja on katsottu palkaksi”, toteaa Kemell.
Tällä tarkoitetaan esimerkiksi matkatoimiston lahjakorttia, jossa työntekijä on itse saanut valita kohteen matkalleen. “Merkkipäivänä saatu matka rinnastetaan kuitenkin esinelahjaan, jos lahja on annettu sellaisena matkana, jota ei ole saanut itse valita”, Kemell muistuttaa.
Rahana tai siihen verrattavana suorituksena työnantajalta saatua lahjaa pidetään aina veronalaisena palkkatulona. Veronalaista palkkaa on myös työnantajan antama lahja, joka annetaan korvaukseksi tehdystä suorituksesta.
Verovapaa tavanomainen merkkipäivämuistaminen edellyttää, että yritys noudattaa etuuksien antamisessa selkeää käytäntöä. Samoja periaatteita on siis noudatettava vuodesta toiseen. “Tasa-arvoisen kohtelun suhteen kannattaa tehdä selkeät pelisäännöt. Tällöin verotuksen yhteydessä pystytään todentamaan, että kyseessä on yleinen käytäntö, joka ei suosi ketään”, Kemell huomauttaa.
Teksti: Keskuskauppakamari / Miira Kokkonen
The post Annatko lahjan työntekijöillesi? Ota verotus huomioon appeared first on Keskuskauppakamarin ansiomerkit.