Hän on tuonut Suomeen ju-jutsun ja kickboxingin, perustanut ju-jutsuun uuden tyylisuunnan ja saavuttanut lajissa korkeimman mahdollisen dan-arvon. Hän on voittanut mestaruuksia nyrkkeilyssä ja karatessa, saanut poliisit käyttämään nykyisen mallista pamppua ja perustanut Suomen ensimmäisiä turva-alan kouluja. Hän tekee bisnestä Rotenbergien kanssa ja kutsuu Tallinnan risteilylle vieraaksi Iranin valtion johtoa. Tulevaisuudessa Auvo Niiniketo voisi kuvitella kirjoittavansa lastenkirjan.
Kamppailulajien opettaja, turvallisuuskouluttaja ja liikemies Auvo Niiniketo, 60, istuu suuressa toimistossaan Helsingin Kaapelitehtaalla ja muistelee, kuinka päätyi aikoinaan nyrkkeilyn pariin 8-vuotiaana koltiaisena.
”Faija vei minut katsomaan nyrkkeilymatsia Messuhalliin. Muistan vieläkin hyvin, miten kehä oli valaistu, koko tunnelman siellä. Kovin monelle ei varmaan tule nyrkkeilyä katsoessaan sellainen olo, että tuollapa haluaisin olla! Mutta minulle tuli”, Helsingissä syntynyt ja kasvanut Niiniketo nauraa. ”Minua kiehtoi se asetelma, tapa, jolla nyrkkeilijät ottivat toisistaan mittaa.”
![Auvo Niiniketo]()
Niiniketo aloitti nyrkkeilyharrastuksen ja voitti esimerkiksi Suomen mestaruuden 75 kiloisten sarjassa vuonna 1972. Kamppailulajit alkoivat kiinnostaa yhä enemmän, ja pian Niiniketo kilpaili menestyksekkäästi myös karatessa.
Parhaiten Niiniketo tunnetaan kuitenkin miehenä, joka toi ju-jutsun Suomeen ja on perustanut ju-jutsun pohjoisen tyylisuunnan eli Hokutoryun. Niiniketo aloitti ju-jutsun Ruotsissa 70-luvulla ja alkoi opettaa lajia Helsingissä pienelle porukalle. Sana levisi, ja ensimmäiset ju-jutsukurssit järjestettiin vuonna 1977. Sen jälkeen Niiniketo perusti Helsingin ju-jutsuklubin ja toiminta siirtyi Kaapelitehtaalle, missä treenit pidetään edelleen.
Hokutoryu – tositilanteiden ju-jutsu
Niiniketo kertoo, että hyvin pian ju-jutsun aloittamisen jälkeen hän alkoi intuitiivisesti yhdistellä ju-jutsuun karatessa ja nyrkkeilyssä oppimiaan asioita, joita hän opetti myös oppilailleen.
”Hokutoryu syntyi vähän niin kuin vahingossa. Koska ju-jutsulla ei ollut Suomessa kovin vankkaa pohjaa, jouduimme monesti treenatessamme soveltamaan tekniikoita. Pian maailmalla kilpaillessamme huomasimme, että muut tunnistivat ’suomalaisen ju-jutsun’”, Niiniketo kertoo. ”Mutta pärjäsimme hyvin! Hokutoryun liikkeet ovat aika suoraviivaisia ja turhan kikkailun sijaan tärkeää on se, että liikkeet toimivat aidossa kamppailutilanteessa.”
Tällä hetkellä Hokutoryu ju-jutsua treenataan 22 eri maassa noin 120–140 000 harrastajan voimin ja Helsingin ju-jutsuklubissa lajin parissa toimii 600 aktiivia. Niinikedolle on myönnetty ju-jutsun korkein mahdollinen dan-arvo, 10. dan ja soke- arvonimi.
Niiniketo pitää itsensä kunnossa treenaamalla edelleen joka aamu, ja tämän lisäksi hän toimii esimerkiksi ju-jutsun täyskontaktijärjestön maailmanliiton puheenjohtajana, Suomen sambopainiliiton puheenjohtajana, Karateliiton hallituksessa sekä Kickboxingin maailmanliiton edustajana Suomessa. Kickboxingin Niiniketo toi Suomeen 80-luvulla, ja hän toimii tälläkin hetkellä lajin joukkueenjohtajana arvokisoissa.
Kamppailulajit ovat Niinikedolle elämäntapa, ja ystävätkin ovat löytyneet niiden parista. Tatamilla Niiniketo tutustui vuosia sitten esimerkiksi judoa harrastaviin Rotenbergin veljeksiin Borikseen ja Arkadiin, joista on sittemmin tullut merkittäviä liikemiehiä. Rotenbergien Långvik Capital omistaa esimerkiksi puolet Hartwall-areenasta ja Kirkkonummella sijaitsevan ylellisen Långvikin kokous- ja kylpylähotellin. Niiniketo istuu yrityksen hallituksessa.
Kamppailulajien mestarista liikemieheksi
Kamppailulajien parista Niiniketo on siirtynyt sulavasti liikemiehen rooliin.
”Liiketoimeni ovat aina nivoutuneet luontevasti yhteen kamppailulajiharrastukseni kanssa. Olen kouluttanut poliiseja, perustanut turvaliikkeitä ja turva-alan kouluja – Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen olin mukana perustamassa ensimmäisiä turvaliikkeitä Viroon ja Pietariin, ja Suomessa olen ollut mukana perustamassa esimerkiksi Riihimäen turvainstituuttia”, Niiniketo kertaa.
Viimeiset kymmenen vuotta Niiniketo on tehnyt enenevissä määrin bisnestä Venäjän suuntaan: hän on vienyt esimerkiksi sairaalatarvikkeita Saksasta Venäjälle.
Niiniketo toteaa, että hän suosii venäläisten tapaan aina mielellään omiaan ja tekee bisnestä tuttujen kanssa.
”Torillakin ostan kahvit aina samasta vanhojen kaverien kojusta, en suostu menemään muualle”, hän sanoo hymyillen.
Samanlainen lähipiiriä suosiva kaupanteon kulttuuri on esimerkiksi Iranissa, jossa Niiniketo näkee paljon potentiaalia kaupanteon kannalta. Iranin valtion johtoon Niiniketo on tutustunut Hokutoryu ju-jutsun myötä, sillä lajilla on maassa vankka harrastajakunta.
”Iran aukeaa maailmalle vähitellen, ja meillä on siihen suuntaan suunnitelmia öljyn poraukseen ja turvallisuusalaan liittyen”, Niiniketo paljastaa.
Edelläkävijyys palkitaan
Auvo Niinikedolle myönnettiin hiljattain Keskuskauppakamarin kultainen elämäntyömerkki hänen 60-vuotisjuhlassaan Kaapelitehtaan ravintolassa. Niiniketo sanoo arvostavansa merkkiä siksi, että sen avulla huomioitiin hänen merkittävä työuransa yrittäjänä.
”On hienoa, että tämän ansiomerkin avulla on noteerattu työni turva-alan ja Suomen ju-jutsutoiminnan edelläkävijänä ja ikään kuin lumen auraajana – muiden on ollut paljon helpompi tulla alalle sen jälkeen, kun olen auttanut luomalla väylän”, hän sanoo.
Niiniketo on ansioitunut niin monessa, että vieläkö hänellä on jokin erityislahjakkuus hihassa?
Hetkeksi Niiniketo menee hämilleen, mutta yllättää sitten:
”Kun lapseni olivat pieniä, tykkäsin kertoa heille kaikenlaisia hauskoja tarinoita. Voisin kuvitella kirjoittavani joskus lastenkirjan”, hän sanoo.
Tämä on vain piste i:n päälle Niinikedossa. Ensimmäisenä tulee mieleen lause, jonka kamppailulajien mestari on sanonut aiemmin haastattelussa:
”Jos sä olet kova, silloin sä myös olet sitä.”
The post Liikemies ja ju-jutsulegenda Auvo Niiniketo palkittiin Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä appeared first on Keskuskauppakamarin ansiomerkit.
